Pelkkä kielen nimi riittää usein, mutta joskus sen perään on selvyyden vuoksi tarpeen lisätä kieli-sana, esimerkiksi suomen kieli. Tällöin on muistettava, että syntyy genetiivialkuinen sanaliitto, ei yhdyssana. Sanat kirjoitetaan siis erilleen: ruotsin kieli, japanin kieli.

Kielten nimistä johdetut sanat puolestaan ovat yhdyssanoja: suomenkielinen, ruotsinkielinen, japaninkielinen.

Yhdyssanoja ovat suomessa myös kielten nimet, joissa on paikanmäärite: ruotsinsuomi, sveitsinsaksa, grönlannineskimo.